Nettopalkkalaskuri

Paljonko bruttopalkasta jää käteen

Nettopalkka on se summa, joka jää tilille sen jälkeen kun bruttopalkasta on peritty ennakonpidätys ja lakisääteiset vakuutusmaksut. Ennakonpidätys määräytyy oman verokorttisi veroprosentin mukaan, eikä siihen ole yhtä yleistä lukua: prosentti riippuu kotikunnastasi, vähennyksistäsi ja muista tuloistasi.

Vakuutusmaksut sen sijaan ovat kaikille samat. Vuonna 2026 palkasta peritään työeläkemaksu 7,30 prosenttia ja työttömyysvakuutusmaksu 0,89 prosenttia, eli yhteensä 8,19 prosenttia. Työeläkemaksu on nyt sama kaikenikäisillä: 53–62-vuotiaiden korotettu maksu poistui vuoden 2026 alusta.

Näin laskelma etenee

1. Aloita bruttopalkasta eli siitä summasta, joka on työsopimuksessa.
2. Vähennä ennakonpidätys verokortin perusprosentilla. Jos vuosituloraja ylittyy, ylimenevästä osasta peritään lisäprosentti.
3. Vähennä työeläkemaksu 7,30 prosenttia bruttopalkasta.
4. Vähennä työttömyysvakuutusmaksu 0,89 prosenttia. Sitä peritään 18–64-vuotiaalta.
5. Vähennä lopuksi muut palkasta perittävät erät, esimerkiksi ammattiliiton jäsenmaksu, jos työnantaja perii sen palkanmaksun yhteydessä.

Jäljelle jäävä summa on nettopalkka. Laskuri näyttää saman ketjun rivi riviltä, jotta näet mihin jokainen euro menee.

Se yksi asia, joka menee useimmin sekaisin

Sairausvakuutuksen maksut lasketaan usein kahteen kertaan. Sairaanhoitomaksu 1,10 prosenttia ja päivärahamaksu 0,88 prosenttia ovat todellisia maksuja, mutta ne sisältyvät jo ennakonpidätykseen: Verohallinto on ottanut ne huomioon, kun se on laskenut verokorttisi veroprosentin. Palkkalaskelmalla ne eivät näy omina riveinään.

Jos vähentäisit ne vielä erikseen, nettopalkka jäisi noin kahden prosentin verran liian pieneksi. Sama koskee sitä työeläkemaksua, jonka työnantaja maksaa omasta pussistaan — se ei pienennä sinun palkkaasi vaan on osa työnantajan kustannusta.

Päivärahamaksua ei muuten peritä lainkaan, jos vuosipalkka jää alle 17 255 euron.

Miksi oma palkkalaskelmasi voi näyttää muuta

Laskuri olettaa tasaisen kuukausipalkan koko vuodelta. Käytännössä eroa syntyy näistä:

• Luontoisedut. Puhelin-, auto- ja lounasetu kasvattavat ennakonpidätyksen perustetta, vaikka ne eivät näy rahana tilillä.
• Lomaraha ja tulospalkkiot. Ne maksetaan kertasummina, jolloin verokortin tuloraja voi ylittyä kesken vuoden ja loppuvuoden pidätys nousee.
• Verokortin tyyppi. Jos käytät useaa työnantajaa varten samaa korttia, tuloraja kuluu nopeammin kuin arvelet.
• Ay-jäsenmaksu ja työpaikkaruokailu. Nämä vähennetään palkasta työnantajakohtaisten sääntöjen mukaan, ja ammattiliiton jäsenmaksu on lisäksi verotuksessa vähennyskelpoinen.
• Osa-aikaisuus ja palkattomat jaksot. Vuosiloman, sairauspoissaolon tai vuorotteluvapaan aikana palkka voi poiketa sopimuspalkasta, jolloin myös pidätys muuttuu.
• Ikä. Työttömyysvakuutusmaksua peritään vain 18–64-vuotiaalta, joten nuorimmilla ja vanhimmilla palkansaajilla vakuutusmaksut jäävät pienemmiksi.

Jos veroprosentti tuntuu väärältä, sen voi muuttaa OmaVerossa milloin tahansa. Uusi kortti tulee voimaan seuraavasta palkanmaksusta, ja liikaa pidätetty vero palautuu joko heti loppuvuoden aikana tai viimeistään veronpalautuksena.

Usein kysyttyä nettopalkasta

Mistä löydän verokortin veroprosentin? Se on verokortissa ja OmaVerossa vero.fi-palvelussa. Sama prosentti näkyy myös palkkalaskelman ennakonpidätysrivillä. Laskuriin syötetään perusprosentti ja tarvittaessa tuloraja ja lisäprosentti.

Miksi nettopalkka pienenee loppuvuodesta? Verokortin tuloraja on ylittynyt, jolloin ylimenevästä palkasta peritään lisäprosentti. Tuloraja on koko vuoden yhteenlaskettu palkka, joten se kuluu sitä nopeammin mitä enemmän ansaitset alkuvuonna.

Peritäänkö palkasta muitakin maksuja kuin nämä? Palkansaajalta peritään vain työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu erillisinä. Työnantaja maksaa lisäksi omat sivukulunsa, mutta ne eivät pienennä nettopalkkaa.

Miten kunnallisvero ja valtionvero näkyvät tässä? Ne eivät ole erillisiä rivejä palkkalaskelmalla, vaan molemmat sisältyvät ennakonpidätykseen. Verohallinto tilittää pidätetystä summasta osuudet valtiolle, kunnalle, hyvinvointialueelle ja seurakunnalle. Palkansaajan kannalta pidätys on siis yksi luku, vaikka sen takana on useampi veronsaaja.

Kannattaako veroprosenttia nostaa vapaaehtoisesti? Jos tiedät ansaitsevasi enemmän kuin verokorttia laskettaessa arvioitiin, korotettu prosentti pienentää jäännösveron riskiä. Muutoksen voi tehdä OmaVerossa, eikä siitä peritä mitään.

Ajantasaiset maksuprosentit ja oman verokorttisi näet osoitteesta vero.fi.